Sairastamisen kustannuksista
Sairauspoissaolojen takia menetetään kymmeniä miljoonia työpäiviä ja miljardien arvosta työpanosta joka vuosi. Työnantajalle menetys voi olla suurimmillaan jopa kaksi euroa minuutilta per työntekijä.
Keskiverto suomalainen työntekijä on sairauden takia poissa töistä 5-15 päivää vuodessa. Haitari on iso, sillä sairauspoissaolojen määrät vaihtelevat suuresti toimialoittain ja ammattiryhmittäin.
Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan palkansaajilla oli vuonna 2022 keskimäärin 13 päivää sairauspoissaoloja, joista miehillä 12 ja naisilla 14. Kärjessä oli asiakaspalvelutyö terveydenhoitoalalla 23 sairauspoissaolopäivällä.
Yli 20 poissaolopäivää ylittyi niin ikään toimisto- ja asiakaspalvelutyössä, rakennusten viimeistelytyössä, koneasennus- ja -korjaamoalalla sekä rakennus- ja kaivostoiminnassa. Myös opettajat alakouluissa ja varhaiskasvatuksessa, elektroniikka- ja tietoliikenneasentajat sekä kiinteistö- ja siivousalan työntekijät sairastivat tutkimuksen mukaan keskivertoa enemmän.
Hätkähdyttävintä luettavaa ovat kuitenkin Työterveyslaitoksen Työelämätieto-tilastot, joiden mukaan kuntien ja kaupunkien työntekijöille kertyi sairauspoissaoloja vuonna 2022 keskimäärin 20,7 päivää. Joissakin ammattiryhmissä poissaoloja oli jopa yli 31 päivää henkilötyövuotta kohti.
Sairastaminen maksaa työnantajalle 4 500 - 8 500 euroa per henkilötyövuosi
Sairauspoissaolojen kustannukset vaihtelevat toimialasta, ammattiryhmästä ja palkkatasosta riippuen suuresti. Yhden sairauspäivän hinnaksi työnantajalle on kuitenkin arvioitu noin 350-400 euroa. Kolmellatoista vuotuisella sairauspäivällä tämä tarkoittaa keskimäärin 4 550 - 5 200 euron kustannusta työntekijää kohti.
Näin ollen 20-hengen yrityksessä sairauspoissaoloista kertyy tilastojen valossa liki 100 000 euron ylimääräinen kuluerä joka vuosi. Toimialasta riippuen summa voi toki olla jopa kaksinkertainen.
Hulppean miljoonan euron vuotuiset kustannukset sairauspoissaoloista lankeavat laskennallisesti työnantajalle, jolla on reilut parisen sataa työntekijää. Ellei tämän toimialana ole rakentaminen tai kaivostoiminta, jolloin miljoona voi ylittyä jo noin 130 työntekijällä.
Kymmeniä miljoonia menetettyjä työpäiviä ja miljardien arvosta työpanosta
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) huomioi omassa arviossaan keskipalkkojen vaihtelun koulutustasojen mukaan ja antaa sairauspoissaolojen vuoksi menetetyn työpanoksen arvoksi korkeimmillaan 930 euroa päivässä, eli jopa 2 euroa minuutilta.
EK:n mukaan lyhyiden, alle 10 päivän mittaisten sairauslomien takia Suomessa menetetään vähintään 10 miljoonaa työpäivää ja työpanosta noin 3,6 miljardin euron arvosta joka vuosi. Olkoonkin, että EK:n summat on laskettu optimisesti viiden keskimääräisen poissaolopäivän mukaan. Todelliset luvut lienevät vähintään kaksin- tai jopa nelinkertaiset toimialasta riippuen.
Työnantaja maksaa sairauspoissaolojen kustannukset pääosin omasta pussista
Työnantaja maksaa pääsääntöisesti palkkaa ja muita työnantajan velvoitteita, kuten sotumaksuja, vaikka työntekijä sairastaa kotona. Kun kyseessä on ns. lyhyt sairauspoissaolo (kesto alle 10 päivää), työnantaja jää ilman sekä sairastuneen henkilön työpanosta että vakuutuskorvausta maksetusta sairausajan palkasta.
Niin ikään esimerkiksi tuotantovälineiden kulut ja tilavuokrat juoksevat, vaikka niitä ei käytettäisi. Palkkojen ja sivukulujen lisäksi työnantaja maksaa vakuutukset, työterveyshuollon, mahdolliset ylityökulut, jos sairastuneen työn tekevät kollegat, sekä sijaisen rekrytoinnista ja palkkaamisesta aiheutuvat kulut.
Sen lisäksi, että työnantaja maksaa sairastamisesta poissaolojen muodossa, välillisesti kustannuksia kertyy myös tilanteissa, kun työntekijä sinnittelee työssä puolikuntoisena tai jopa sairaana. On sanomattakin selvää, että työteho ja tuottavuus kärsivät, jos terveys ja työssäjaksaminen ovat koetuksella.
Esimerkkejä laskureista, joilla voit laskea sairauspoissaolojen kustannuksia